Avain löytyi vahingossa
Kesäkuun ensimmäisenä maanantaina kello 9.12 Myllymäen koulun takapihan portilla seisoi kolmekymmentäneljä lasta odottamassa, ettei kukaan tullut avaamaan heille ovea, vaikka he olivat saapuneet paikalle hyvissä ajoin ja odottaneet jo neljäkymmentä minuuttia ennen sovittua kelloa. Kaupungin tilapalvelut oli tyhjentänyt rakennuksen huhtikuussa ja siirtänyt avaimet Leinelän varastoon. Lapset olivat tulleet paikalle, koska Myllymäen asukasyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo Niemeläinen oli luvannut heille kesäkuun alussa, että piha saataisiin auki. Kukaan ei kertonut heille, että lupa oli vain suullinen.
Niemeläinen oli saanut vinkin kiinteistöhuoltajalta, joka muisti vanhan vara-avaimen roikkuvan koulun kellarissa sähkökaapin vieressä. Hän haki sen itse. Avain sopi takapihan oveen. Kello 9.31 lapset juoksivat sisään rakennukseen, jonka purkulupahakemus oli ollut vireillä toukokuusta asti, ja jonka kohtalosta oli tarkoitus päättää elokuun kokouksessa ilman, että yhdelläkään alueen asukkaalla oli ollut mahdollisuutta kommentoida asiaa virallisesti missään vaiheessa kevättä.
Kaupungin tilapalvelujohtaja Jukka Rantala sai tiedon tapahtuneesta samana päivänä, muttei määrännyt rakennusta tyhjennettäväksi uudelleen. Hänen mukaansa purkupäätös oli ollut voimassa vain siihen asti, kunnes tilalle löytyisi käyttöä, eikä sitä käyttöä ollut etsitty aktiivisesti, koska rakennus oli luokiteltu huonokuntoiseksi jo vuonna 2019.
Rantala sanoo nyt, että asia olisi pitänyt ratkaista toisin. Hän myöntää, että tilapalveluiden viestintä asiakkaille oli ollut puutteellista koko kevään ajan. Koulun kohtalosta ei tiedotettu Myllymäen asukkaille lainkaan sen jälkeen, kun purkusuunnitelma eteni lautakuntaan maaliskuussa.
Kolme kerhoa ja yksi uiminen
Kesäkuun puoliväliin mennessä Myllymäen koulun tiloissa toimi kolme kesäkerhoa. Niistä suurin, Myllypuron 4H-yhdistyksen järjestämä käsityö- ja pelikerho, otti vastaan 118 lasta, mikä ylitti järjestäjien oman ennakkoarvion kuudellakymmenelläkahdeksalla lapsella ja pakotti heidät jakamaan osallistujat neljään eri ryhmään. Toinen, Vantaan seurakuntayhtymän perhekerho, keräsi 61 lasta. Kolmas, jonka perusti yksityishenkilöiden ryhmä, toimi ilman virallista taustayhteisöä ja sai 35 lasta.
Käsityökerhon ohjaaja Sanni Lehtokoski kertoo, että tilat soveltuvat käyttöön paremmin kuin mikään muu hänen tuntemansa kesäkerhotila Vantaalla, koska luokkahuoneet ovat isoja, niissä on vesipisteet ja kellarista löytyi toimiva pakastin. Lehtokosken mukaan kerhon ainoa ongelma on se, että se toimii toistaiseksi elokuun 8. päivään asti ilman kirjallista vuokrasopimusta.
Kerhojen lisäksi pihalle on syntynyt uimapaikka. Koulun takana virtaa Keravanjoki, ja Niemeläinen järjesti sinne kolme varoituskylttiä sekä kaksi pelastusrengasta omalla rahallaan. Joessa uiminen on ollut Myllymäen lapsille arkipäivää vuosikymmeniä, mutta kukaan ei ollut aiemmin kiinnittänyt jokirantaan mitään turvavarustetta.
Toukokuun 28. päivänä kaupunginhallitus päätti myöntää rakennuksen käyttöön 11 400 euroa kesäkauden ajaksi. Summa kattaa sähkön, veden ja jätehuollon. Se ei kata korjauksia, joita rakennus tarvitsisi talvella, ja Rantalan mukaan talvikäytöstä päätetään elokuun kokouksessa.
Vanhemmat järjestäytyivät nopeasti
Kun tieto kesäkerhoista levisi, Myllymäen vanhempainryhmä perusti WhatsApp-ryhmän, johon liittyi kahdessa viikossa 187 jäsentä. Ryhmän vetäjä, kahden lapsen äiti Elina Rautio, sanoo, ettei ryhmä ollut alun perin tarkoitettu vaikuttamiseen, vaan kyyteihin ja eväisiin, mutta nyt se on ainoa paikka, jossa kerrotaan, mitä koululle tapahtuu seuraavaksi ja milloin päätöksiä on luvassa.
Rautio on itse käynyt kolme kertaa kaupungin tilapalveluiden luona kysymässä talven suunnitelmista. Hän sai joka kerralla saman vastauksen. Asia on valmistelussa. Rautio ei pidä vastausta riittävänä, mutta toteaa, että tilanne on parempi kuin huhtikuussa, jolloin kukaan ei vastannut puhelimeen lainkaan.
Myllymäen asukasyhdistys on kerännyt 1 260 nimeä vetoomukseen, jossa vaaditaan koulun säilyttämistä, ja vetoomus luovutettiin kaupunginhallitukselle 30. kesäkuuta. Kaupunginvaltuutettu Tomi Vikström (vihr.) on jättänyt asiasta valtuustoaloitteen, joka käsitellään syyskuun kokouksessa.
Vikström huomauttaa, että Myllymäen väkiluku on kasvanut 640 asukkaalla vuodesta 2021 lähtien, eikä alueella ole tarpeeksi kokoontumistiloja suhteessa asukasmäärään. Lähin vastaava tila on Leinelän nuorisotalo, jonne on matkaa 3,4 kilometriä.
Raha ratkaisee elokuussa
Elokuun 12. päivän kokouksessa kaupunginhallitus käsittelee kahta vaihtoehtoa. Ensimmäisessä rakennus säilytetään ja peruskorjataan arviolta 1,9 miljoonalla eurolla. Toisessa rakennus puretaan ja tontille rakennetaan päiväkoti, jonka kustannusarvio on 4,3 miljoonaa euroa.
Rantalan mukaan peruskorjaus on halvempi, mutta siihen ei ole varattu rahaa talousarviossa, kun taas päiväkoti on merkitty investointiohjelmaan vuodelle 2028, joten käytännössä päätös ratkeaa siihen, kumpi hanke ehtii saada rahoituksen ensin.
Niemeläinen ei aio odottaa elokuuhun asti passiivisesti. Hän on luvannut järjestää koulun pihalla avoimen tilaisuuden heinäkuun 26. päivänä kello 17, ja tilaisuudessa kerrotaan, mitä kesäkerhoille tapahtuu, jos rakennus päätetään purkaa. Hän arvioi, että paikalle tulee vähintään 200 ihmistä.
Käsityökerhon lapset eivät puhu purkamisesta. He puhuvat siitä, kuka ehtii ensimmäisenä uimaan ja kuka saa seuraavaksi vuoron pakastimen jäätelöön. Se on tällä hetkellä ainoa asia, joka Myllymäen koulussa on varmaa.